Kemijärven säännöstelyn tulevaisuus on yhteinen asia
Kemijärvi on yksi Suomen suurimmista järvistä ja samalla yksi maamme voimakkaimmin säännöstellyistä vesistöistä. Yli kuuden vuosikymmenen ajan järven vedenkorkeutta on ohjattu osana Kemijoen vesivoimajärjestelmää. Säännöstely on mahdollistanut vesivoiman tuotannon ja tulvasuojelun, mutta samalla se on muuttanut pysyvästi järven luonnollista vuodenaikaisrytmiä, rantoja, kalastoa, jääolosuhteita, maisemaa ja paikallisten ihmisten elinympäristöä. Pro Kemijärvi ry on vuonna 2025 perustettu riippumaton kansalaisyhdistys, jonka tavoitteena on edistää Kemijärven ja koko Kemijoen vesistöalueen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehittämistä. Yhdistys toimii tutkittuun tietoon, voimassa olevaan lainsäädäntöön ja avoimeen yhteiskunnalliseen keskusteluun perustuen. Sen toiminnan lähtökohtana on ajatus, että luonnon monimuotoisuus, vesivoiman tuotanto, kalatalous, matkailu, virkistyskäyttö ja paikallisten ihmisten hyvinvointi voidaan sovittaa yhteen paremmin kuin nykyisin.
Mitä Pro Kemijärvi ry tavoittelee?
Pro Kemijärvi ry katsoo, että Kemijärven säännöstelyä tulee tarkastella kokonaisuutena. Yhdistyksen tavoitteena ei ole vesivoiman vastustaminen, vaan säännöstelyn kehittäminen vastaamaan nykyistä tutkimustietoa, voimassa olevaa lainsäädäntöä ja yhteiskunnan muuttuneita tavoitteita.
Yhdistys edistää ratkaisuja, joilla voidaan:
- vähentää säännöstelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja
- parantaa järven ekologista tilaa
- kehittää jääolosuhteita ja vesiturvallisuutta
- edistää vaelluskalojen palauttamista Kemijoen vesistöön
- turvata luonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön arvot
- vahvistaa avoimeen tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Kemijärven tulevaisuus rakentuu tasapainolle, jossa energiantuotannon tarpeet ja vesistön ekologinen sekä sosiaalinen kestävyys sovitetaan yhteen.
Tavoitteemme on kehittää Kemijärven säännöstelyä
Kemijärven nykyinen noin seitsemän metrin säännöstelyväli on poikkeuksellisen suuri suomalaisessa järvisäännöstelyssä. Se aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia rantavyöhykkeelle, kalastolle, vesiluonnolle, maisemalle ja virkistyskäytölle. Pro Kemijärvi ry:n tavoitteena on pienentää säännöstelyväliä vaiheittain ja kehittää vedenkorkeuden vuosirytmiä siten, että luonnon toimintaedellytykset paranevat vaarantamatta vesivoiman keskeisiä tavoitteita. Samalla vedenkorkeuden muutosten ajoituksessa voidaan nykyistä paremmin huomioida kalojen lisääntyminen, vesilintujen pesintä, jääolosuhteet sekä turvallisuus.
Vaelluskalat koko Kemijoen vesistöön
Kemijoen vaelluskalojen palauttaminen on yksi yhdistyksen tärkeimmistä tavoitteista. Ratkaisujen tulee perustua koko vesistön ekologiseen toimivuuteen, ei pelkästään yksittäisiin teknisiin rakenteisiin. Siksi yhdistys pitää luonnonmukaisia ohitusuomia ja alkuperäisten jokiuomien hyödyntämistä ensisijaisena keinona palauttaa vaelluskalojen elinkierto mahdollisimman laajasti. Tavoitteena on edistää lohen, meritaimenen, vaellussiian sekä muiden virtavesilajien palautumista osaksi elinvoimaista Kemijokea.
Kemijärven luonto- ja kulttuuriarvoja tulee suojella
Kemijärvi on paljon enemmän kuin energiantuotannon vesivarasto. Se on arvokas vesiluontokokonaisuus, jonka ympäristöön kuuluu Natura-alueita, pohjavesialueita, lähteitä, arvokkaita geologisia muodostumia, kulttuuriperintökohteita sekä merkittäviä virkistys- ja matkailualueita. Yhdistys pyrkii varmistamaan, että nämä arvot otetaan huomioon kaikessa alueen suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Edistämme avointa ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa
Kemijärven tulevaisuutta koskevien päätösten tulee perustua riippumattomaan tutkimukseen, kattaviin vaikutusarvioihin ja avoimeen vuoropuheluun. Pro Kemijärvi ry osallistuu aktiivisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyihin, kaavoitukseen ja lupaprosesseihin sekä tekee yhteistyötä tutkijoiden, viranomaisten, muiden järjestöjen ja paikallisten asukkaiden kanssa. Tavoitteena on päätöksenteko, jossa eri vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena ja paikallisten ihmisten näkemykset tulevat aidosti huomioiduiksi.
Kemijärven säännöstely
Miksi Kemijärveä säännöstellään?
Kemijärven säännöstely rakennettiin aikana, jolloin Suomi tarvitsi nopeasti lisää sähköntuotantoa jälleenrakennuksen, teollistumisen ja kasvavan energiankulutuksen tueksi. Kemijärven suuri järviallas mahdollisti veden varastoinnin, jolloin alapuolisia vesivoimalaitoksia voitiin käyttää tehokkaammin ympäri vuoden. Samalla säännöstelyllä voitiin tasata kevättulvia ja pienentää alapuolisen vesistön tulvariskiä.
Ratkaisu perustui aikansa tarpeisiin ja käytettävissä olleeseen tietoon. Ympäristövaikutuksia tunnettiin jo suunnitteluvaiheessa, mutta niiden merkitys arvioitiin hyvin eri tavoin kuin nykyisin. Nykyään vesistöjä tarkastellaan aiempaa laajemmin osana luonnon monimuotoisuutta, virkistyskäyttöä, kalataloutta, matkailua ja paikallisyhteisöjen hyvinvointia.
Miksi Kemijärven säännöstely on edelleen ajankohtainen?
Kemijärven säännöstelyä koskevat ratkaisut tehtiin yli puoli vuosisataa sitten, mutta niiden vaikutukset näkyvät edelleen päivittäin. Samalla toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Euroopan unionin vesipuitedirektiivi, luonnonsuojelulainsäädäntö, ilmastonmuutos, lisääntynyt tutkimustieto ja muuttuneet yhteiskunnalliset odotukset ovat laajentaneet näkökulmaa, josta vesistöjen käyttöä arvioidaan.
Nykyinen keskustelu ei koske vain energiantuotantoa, vaan myös sitä, miten vesistöä voidaan käyttää kestävällä tavalla siten, että luonnon monimuotoisuus, kalatalous, virkistyskäyttö, turvallisuus ja paikalliset elinkeinot otetaan tasapainoisesti huomioon.
Lainsäädäntö
Kemijärven säännöstely perustuu vesitalouslupiin, jotka on myönnetty aikana, jolloin Suomen tärkeimmät tavoitteet olivat sähköntuotannon lisääminen, tulvasuojelu ja jälleenrakennus. Nykyisin vesistöjen käyttöä ohjaa huomattavasti laajempi lainsäädäntö, jossa energiantuotannon rinnalla korostuvat luonnon monimuotoisuus, vesien hyvä ekologinen tila sekä ihmisten mahdollisuudet käyttää vesistöjä turvallisesti ja kestävästi.
Vaikka alkuperäiset luvat ovat edelleen voimassa, ne eivät estä säännöstelyn kehittämistä. Suomen vesilaki mahdollistaa lupamääräysten tarkistamisen ja muuttamisen silloin, kun siihen on laissa säädetyt perusteet. Lupien muuttaminen edellyttää aina tapauskohtaista arviointia, jossa punnitaan sekä yleistä että yksityistä etua.
Merkittävin muutos säännöstelyn oikeudellisessa toimintaympäristössä on ollut Euroopan unionin vesipuitedirektiivin voimaantulo vuonna 2000. Direktiivin tavoitteena on, että kaikkien vesistöjen vähintään hyvä ekologinen tila saavutetaan tai säilytetään. Vesistöjen tilaa arvioidaan kokonaisuutena, jossa huomioidaan veden laadun lisäksi myös hydrologiset muutokset, kuten vedenkorkeuden vaihtelut, virtaamat ja niiden vaikutukset vesiluontoon.
Nykyiseen sääntelyyn vaikuttavat myös luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) sekä Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivit. Yhdessä ne edellyttävät, että vesistöjen käyttöä tarkastellaan aiempaa laajemmin ja että päätöksenteossa huomioidaan myös luonnon monimuotoisuus, kalatalous, virkistyskäyttö ja paikallisten ihmisten elinympäristö.
Tutkimukset tukevat säännöstelyn kehittämistä
Viime vuosikymmeninä tutkimustieto vesistöjen toiminnasta on lisääntynyt merkittävästi. Samalla käsitys säännöstelyn vaikutuksista on tarkentunut. Nykyisin tiedetään huomattavasti paremmin, miten vedenkorkeuden vaihtelut vaikuttavat esimerkiksi rantaluontoon, kalojen lisääntymiseen, vesikasvillisuuteen, jääolosuhteisiin ja vesistön ekologiseen tilaan.
Keskeinen johtopäätös on, ettei säännöstelyn kehittäminen tarkoita vesivoiman tuotannosta luopumista. Useissa tutkimuksissa on todettu, että ympäristöhaittoja voidaan vähentää muuttamalla vedenkorkeuden ja virtaamien ajoitusta, pienentämällä kaikkein haitallisimpia vaihteluita sekä ottamalla luonnon vuodenaikainen rytmi paremmin huomioon.
Myös valtioneuvoston vuonna 2024 julkaisema tutkimus päätyi siihen, että vesienhoidon tavoitteiden toteuttaminen vaikuttaa vesivoiman säätökykyyn keskimäärin melko vähän. Tutkimuksen mukaan ekologisia parannuksia voidaan monissa tapauksissa toteuttaa ilman merkittävää vaikutusta sähköjärjestelmän toimintaan, kun toimenpiteet suunnitellaan vesistökohtaisesti ja kokonaisuus huomioon ottaen.
Tämä on tärkeä havainto myös Kemijärven kannalta. Keskustelun ei tarvitse olla vastakkainasettelua energiantuotannon ja ympäristön välillä. Tutkimusten perusteella tavoitteena voi olla ratkaisu, jossa vesivoiman hyödyt säilyvät mahdollisimman hyvin samalla, kun säännöstelystä aiheutuvia haittoja vähennetään.
Kemijärven säännöstelyn kehittäminen onkin ennen kaikkea tulevaisuuden vesienhoitoa. Se tarkoittaa päätöksentekoa, jossa hyödynnetään uusinta tutkimustietoa, noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sovitetaan yhteen energiantuotanto, luonnon monimuotoisuus, kalatalous, virkistyskäyttö sekä paikallisten ihmisten tarpeet. Juuri tähän suuntaan myös suomalainen ja eurooppalainen vesipolitiikka on viime vuosikymmeninä kehittynyt.
Tulevaisuus – kohti kestävämpää Kemijärveä
Kemijärven säännöstely on ollut osa suomalaista vesivarojen käyttöä jo yli 60 vuoden ajan. Tänä aikana yhteiskunta, lainsäädäntö ja tutkimustieto ovat muuttuneet merkittävästi. Siinä missä 1960-luvulla painopiste oli sähköntuotannossa ja tulvasuojelussa, korostuvat nykyisin myös luonnon monimuotoisuus, vesistöjen ekologinen tila, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä ihmisten mahdollisuudet käyttää vesistöjä turvallisesti ja monipuolisesti.
Säännöstelyn kehittäminen ei tarkoita vesivoiman tuotannosta luopumista. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla energiantuotannon tarpeet voidaan sovittaa yhteen vesiluonnon, kalaston, virkistyskäytön ja paikallisten elinkeinojen kanssa. Sekä suomalainen että eurooppalainen vesipolitiikka perustuvat ajatukseen, että vesistöjä voidaan käyttää kestävästi huomioimalla niiden ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset arvot kokonaisuutena.
Kemijärven osalta kehittämismahdollisuuksia ovat esimerkiksi vedenkorkeuden vuosivaihtelun tarkastelu, haitallisimpien vedenkorkeuden muutosten vähentäminen, rantavyöhykkeiden tilan parantaminen sekä kalojen elinolosuhteiden huomioon ottaminen nykyistä paremmin. Samalla voidaan kehittää jääolosuhteita, lisätä vesillä liikkumisen turvallisuutta ja vahvistaa virkistyskäytön sekä matkailun edellytyksiä.
Valtioneuvoston vuonna 2024 julkaisema tutkimus osoittaa, että vesienhoidon tavoitteiden huomioon ottaminen vaikuttaa vesivoiman säätökykyyn keskimäärin vain vähän. Tämä tarkoittaa, että ympäristöhaittojen vähentäminen ja sähköjärjestelmän toimivuus eivät ole automaattisesti ristiriidassa keskenään. Ratkaisut on kuitenkin suunniteltava vesistökohtaisesti ja niiden vaikutukset arvioitava huolellisesti.
Kemijärven tulevaisuus ei rakennu menneisyyden vastakkainasettelulle vaan yhteistyölle. Vesistön kehittäminen edellyttää avointa vuoropuhelua viranomaisten, tutkijoiden, vesivoimayhtiöiden, kalataloustoimijoiden, maanomistajien, matkailuyrittäjien ja paikallisten asukkaiden välillä. Yhteisenä tavoitteena tulee olla elinvoimainen Kemijärvi, joka palvelee sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia.
Pro Kemijärvi ry haluaa edistää tätä kehitystä rakentavasti ja tutkittuun tietoon perustuen. Yhdistys uskoo, että hyvin suunnitellulla säännöstelyn kehittämisellä voidaan parantaa vesistön ekologista tilaa, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja lisätä Kemijärven vetovoimaa samalla, kun vesivoiman yhteiskunnallinen merkitys turvataan.
Kemijärven säännöstelyn historia
Kemijärven historia on vuosisatojen ajan ollut erottamattomasti sidoksissa veteen. Ennen säännöstelyä järven vedenkorkeus vaihteli luonnollisen vuodenaikaiskierron mukaan. Kevättulvat nostivat veden korkealle alkukesällä, minkä jälkeen pinta laski vähitellen syksyä ja talvea kohti. Tämä luonnollinen rytmi loi elinolosuhteet monimuotoiselle vesiluonnolle, kalakannoille sekä rantojen kasvillisuudelle. Samalla järvi oli keskeinen kulkureitti, kalastusalue ja elannon lähde paikallisille ihmisille.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomen voimakas teollistuminen ja kasvava sähkönkulutus lisäsivät tarvetta hyödyntää vesivoimaa aiempaa tehokkaammin. Kemijoen vesistö valittiin yhdeksi maan tärkeimmistä vesivoiman tuotantoalueista. Kemijärven suuri pinta-ala mahdollisti veden varastoinnin, jonka avulla voitiin tasata virtaamia ja lisätä alapuolisten vesivoimalaitosten tuotantoa erityisesti talven kulutushuippujen aikana.
Kemijärven säännöstely käynnistyi vuonna 1965 Seitakorvan voimalaitoksen valmistuttua. Samalla Kemijärvestä muodostettiin laaja säännöstelyallas, jonka vedenkorkeutta voidaan vaihdella useita metrejä vuoden aikana. Myöhemmin Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden rakentaminen vahvisti Kemijoen vesistöalueen merkitystä koko Suomen sähköjärjestelmässä.
Säännöstely muutti Kemijärven luonnollista vesitaloutta pysyvästi. Talviaikainen vedenpinnan voimakas alentaminen ja keväinen täyttö muuttivat rantojen rakennetta, lisäsivät eroosiota ja vaikuttivat kalojen lisääntymisalueisiin, vesikasvillisuuteen sekä jääolosuhteisiin. Vaikutukset ulottuivat myös paikallisten asukkaiden arkeen, kalastukseen, veneilyyn, virkistyskäyttöön ja maisemaan.
Säännöstelyn hyötyjä ja haittoja on arvioitu yli kuuden vuosikymmenen ajan. Alkuvaiheessa painopiste oli sähköntuotannon ja tulvasuojelun turvaamisessa, mutta myöhemmin ympäristövaikutukset ovat nousseet yhä keskeisempään asemaan. Nykyisin vesistöjen käyttöä ohjaavat myös Euroopan unionin vesipuitedirektiivi, luonnonsuojelulainsäädäntö sekä tavoitteet vesistöjen ekologisen tilan parantamisesta.
Kemijärven säännöstelyn historia on samalla kertomus suomalaisen yhteiskunnan muuttuneista arvoista. Siinä missä 1960-luvulla tärkeintä oli energiantuotannon lisääminen, korostuvat nykyisin luonnon monimuotoisuus, vesistöjen hyvä ekologinen tila, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä paikallisten ihmisten mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä kehittämiseen.
Kemijärven tulevaisuus rakentuu tämän historian varaan. Menneitä ratkaisuja ei voida muuttaa, mutta niiden vaikutuksia voidaan lieventää ja vesistöä kehittää nykyisen tutkimustiedon, lainsäädännön ja kestävän vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti. Tämä edellyttää avointa yhteistyötä viranomaisten, tutkijoiden, vesivoimayhtiöiden ja paikallisten asukkaiden välillä.
Lähteet ja lisätietoa
Tämän sivun sisältö perustuu viranomaisaineistoihin, tutkimuksiin, lainsäädäntöön sekä oikeuskäytäntöön. Keskeisiä lähteitä ovat muun muassa:
Lainsäädäntö
- Vesilaki (587/2011)
- Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
- Luonnonsuojelulaki (9/2023)
- Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017)
- Euroopan unionin vesipuitedirektiivi (2000/60/EY)
- Euroopan unionin luontodirektiivi (92/43/ETY)
- Euroopan unionin lintudirektiivi (2009/147/EY)
Viranomaiset
- Ympäristöministeriö
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Suomen ympäristökeskus (SYKE)
- Luonnonvarakeskus (Luke)
- Lupa- ja valvontavirasto
- Lapin ELY-keskus
- Tutkimukset ja selvitykset
- Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS): Vesienhoidon tavoitteiden vaikutukset vesivoiman säätökykyyn (2024)
- Ympäristöministeriön tutkimukset vesistöjen ekologisesta tilasta ja säännösteltyjen järvien kehittämisestä
- Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimukset kalakannoista, kalataloudesta ja vaelluskalojen palauttamisesta
- Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkimukset säännöstelyn vaikutuksista vesiekosysteemeihin
Oikeuskäytäntö
- Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2011:115
- Vesitalouslupia ja säännöstelyä koskevat Vaasan hallinto-oikeuden ja vesioikeuksien ratkaisut
Kemijärven säännöstelyä koskevat aineistot
- Kemijärven säännöstelylupa ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset
- Vesistöjen käyttöä ja hoitoa koskevat viranomaispäätökset
- Kemijärven ja Kemijoen vesistöalueen tutkimukset, seurantaraportit ja vaikutusarvioinnit