Vaasan hallinto-oikeus antoi 4.6.2026 ratkaisun, joka voi osoittautua käänteentekeväksi myös Kemijoella. Linkki YLE:n uutiseen https://yle.fi/a/74-20229795
Fortum yritti saada Tainionkosken voimalaitoksen vanhaan vesitalouslupaan jälkikäteen selvennyksen, jonka mukaan yhtiöllä olisi oikeus harjoittaa lyhytaikaissäännöstelyä. Perusteluna esitettiin muun muassa, että toimintaa oli harjoitettu vuosikymmeniä, asia oli ollut viranomaisten tiedossa ja sitä oli käsitelty hankkeen suunnittelussa.
Vaasan hallinto-oikeus ei hyväksynyt tätä.
Hallinto-oikeus katsoi, että lyhytaikaissäännöstely edellyttää nimenomaista lupaa tai lupamääräystä. Pelkkä pitkäaikainen käytäntö tai viranomaisten tietoisuus ei riitä osoittamaan oikeutta harjoittaa tällaista toimintaa.
Tämä herättää vakavia kysymyksiä Kemijoella.
Kemijoen voimalaitosten lupaehdoista ei ole löydetty määräyksiä, jotka nimenomaisesti sallisivat nykyisen kaltaisen lyhytaikaissäännöstelyn. Silti voimakasta tehonsäätöä ja virtaamien vaihtelua on harjoitettu vuosikymmeniä.
Jos Vaasan hallinto-oikeuden nyt vahvistamaa oikeuslinjaa sovelletaan johdonmukaisesti, ratkaisevaa ei ole se, kuinka kauan toimintaa on jatkunut, vaan se, mitä luvassa todella sallitaan.
Suomessa lupaehtojen sitovuus kuuluu oikeusvaltion perusperiaatteisiin. Yksityinen kansalainen ei voi poiketa luvistaan sillä perusteella, että toimintaa on tehty pitkään. Sama periaate kuuluu koskea myös suuria energiayhtiöitä.
Tainionkosken ratkaisu ei vielä ratkaise Kemijoen tilannetta. Se kuitenkin vahvistaa merkittävästi sitä näkemystä, että lyhytaikaissäännöstelylle on oltava selkeä oikeudellinen peruste eikä sitä voida johtaa pelkästä käytännöstä, historiasta tai viranomaisten hiljaisesta hyväksynnästä.
Nyt olisi perusteltua selvittää avoimesti ja julkisesti, mihin lupamääräyksiin Kemijoen nykyinen lyhytaikaissäännöstely tarkalleen perustuu.
Jos määräyksiä ei ole, kysymys ei ole enää pelkästään ympäristöstä, kalakannoista tai vesistöjen tilasta.
Kysymys on myös lain noudattamisesta.