Kemijärvelle suunnitelluista pumppuvoimahankkeista on julkisuudessa puhuttu merkittävinä kiinteistöverotulojen lähteinä. Kemijoki Oy on yleisesti arvioinut, että hankkeet toisivat kunnalle noin 2 miljoonaa euroa kiinteistöveroa vuodessa. Näiden arvioiden taustaoletuksia ei kuitenkaan ole avattu riittävästi.
Laskelmat perustuvat 3,8 prosentin kiinteistöverokantaan, jota sovelletaan voimalaitoksiin. Verohallinnon syventävien vero-ohjeiden perusteella pumppuvoima luokitellaan kuitenkin ensisijaisesti energiavarastoksi, ei varsinaiseksi sähköntuotantolaitokseksi. Energiavarastoihin sovellettava kiinteistöveroprosentti on 1,6 prosenttia.
Tällä erolla on ratkaiseva merkitys. Jos hankkeen verotusarvo on esimerkiksi 50 miljoonaa euroa, 3,8 prosentin verokannalla kiinteistöveroa kertyisi noin 1,9 miljoonaa euroa vuodessa. Energiavarastona verotettuna summa jää noin 800 000 euroon vuodessa, mikä noin 7 000 asukkaan kaupungissa vastaa reilua sataa euroa asukasta kohden vuodessa. Yhdessä hankkeessa puhutaan siis yli miljoonan euron vuosierosta.
Tästä huolimatta hankkeiden taloudellisissa vaikutusarvioissa on käytetty voimalaitoksia koskevaa verokantaa, vaikka voimassa oleva vero-ohjeistus viittaa selvästi toiseen suuntaan.
Samaan aikaan keskustelusta puuttuu lähes kokonaan toinen olennainen näkökulma: vaikutukset alueen kiinteistöjen arvoon. Laajat louhinnat, maiseman pysyvä muuttuminen, liikenteen lisääntyminen ja vesistöjen voimakas käyttö voivat heikentää asumisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen vetovoimaa. Näiden vaikutusten taloudellista merkitystä ei ole arvioitu, eikä ole esitetty laskelmia siitä, miten mahdollinen arvonlasku vaikuttaisi kunnan muuhun kiinteistöveropohjaan.
Jos kiinteistöjen arvo laskee, myös niiden tuottama kiinteistövero laskee. Tällöin kunta voi menettää verotuloja samaan aikaan, kun pumppuvoimahankkeista saatava hyöty jää selvästi oletettua pienemmäksi.
Kun päätöksiä tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin ja vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja elinympäristöön ovat pysyviä, on perusteltua vaatia, että myös taloudelliset vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena ja realistisin oletuksin. Kyse ei ole vastustamisesta vaan taloudellisen kokonaisvaikutuksen arvioinnista.
Ilman tätä riski on ilmeinen: kunta voi sitoutua hankkeisiin, joista luvataan miljoonia, mutta joista jää käteen lasku.